Uskontoon kohdistuu yhä neljä ylipääsemätöntä vastaväitettä. Uskonto esittää ihmisen ja maailmankaikkeuden synnyn täysin väärin. Tämän perimmäisen virheen takia uskonto onnistuu yhdistämään suurimman mahdollisen orjamaisuuden suurimpaan mahdolliseen minäkeskeisyyteen. Uskonto on sekä syy vaaralliseen seksuaaliseen sortoon että sen seuraus. Ja viime kädessä uskonto perustuu toiveajatteluun.
 
Maallisen vallan käyttäjät haalivat itselleen auktoriteettia uskonnon avulla. Miljoonat muut ihmiset ovat päätyneet hyvin samanlaisiin päätelmiin. Uskomme ei ole uskoa. Periaatteemme eivät ole uskoa. Me emme luota yksinomaan tieteeseen ja järkeen, koska ne ovat pikemminkin tarpeellisia kuin riittäviä tekijöitä, vaan me epäilemme kaikkea, mikä sotii tiedettä vastaan tai loukkaa järkeä. Me saatamme olla monesta asiasta eri mieltä, mutta me kunnioitamme vapaata tutkimusta, avarakatseisuutta ja uusiin ajatuksiin pyrkimistä niiden itsensä takia. Me emme pidä dogmaattisesti kiinni vakaumuksistamme.

Meillä ateisteilla ei ole tarvetta kokoontua päivittäin tai viikon välein tai jonain suuren ja suotuisana päivänä julistamaan hyveellisyyttämme tai matelemaan ja rypemään kelvottomuudessamme. Me ateistit emme kaipaa pappeja emmekä heidän yläpuolellaan olevaa hierarkiaa pitämään kurissa opinkappaleitamme. Uhrit ja seremoniat ovat meistä vastenmielisiä, samaten reliikit ja kaikki kuvien tai esineiden palvonta (mukaan luettuna jopa kaikenlaiset sidotut kirjat, jotka kuuluvat ihmisen hyödyllisimpiin keksintöihin). Meille yksikään paikka maan päällä ei ole eikä voisi olla “pyhempi” kuin toinen. Pyhiinvaellus on mahtailevaa järjettömyyttä ja siviilien surmaaminen jonkin pyhän muurin tai luolan tai pyhäkön tai kiven nimissä silkkaa kauheutta. Niiden vastapainoksi totuuden ja kauneuden tavoit-telussa voimme asettaa joutilaan tai kiireisen astelun kirjaston tai gallerian laidalta toiselle tai lounaan mukavan ystävän seurassa…

C. Hitchens

Kaikki, kaikki uni on nähtävä valveilla silmin,

                   ja tästä ei ilma syvene:

tämä tuoksu olet sinä itse,

                   yletön ruohon kahina ja kaikki puut.

Paavo Haavikko: Syksyyn, 1963

Nämä arvot ovat keskeisimpiä median toimintaa säänteleviä tekijöitä:

 1. Pääoman tuotto

2. Poliittisten tavoitteiden edistäminen

3. Alueellisen tai muun ryhmän edut

4. Tiedonvälitys

Tiedonvälitys median ylläpitäjien tavoitteena on aika alhaisella sijalla; toki poikkeuksiakin on ollut.

Osa suomalaisesta mediasta pyrkii tukemaan hyvinvointivaltion tavoitteita, mutta suurin osa ei niistä piittaa. Tämä liittyy suoraan arvoihin ja siihen, mikä merkitys hyvinvointivaltion aatteella tiedotusvälineen tekijöille on.  

Valtaosa Yhdysvaltain mediasta palvelee arvoja, joita hallitseva presidentti ja kongressi pyrkivät toteuttamaan. Nykyinen hallinto kokee elintärkeäksi sen, että Yhdysvallat hallitsee mahdollisimman suurta osaa maailman energiavaroista. Niitä pidetään kaiken muun vallan perustana. Irakin sodan aloittamisessa ainoa selkeä tavoite oli laajentaa Yhdysvaltojen energianhallintaa. Tosin sodalle esitettiin muita perusteita, joiden arveltiin enemmän vastaavan kansan oikeudentajua.

On hämmästyttävää, miten suuri osa koko läntisen maailman mediasta on tämänkin sodan vuosina uskollisesti palvellut Yhdysvaltain tavoitteita.

Puhdasta uutisvälitystä ei tietenkään ole. Esimerkiksi sodan hallitsemassa Irakissa toimivat läntiset tiedotusvälineet ovat täydellisesti Yhdysvaltain sodanjohdon ohjauksessa. Tämän tietävät myös monet tiedonvälityksen vastaanottajista esim. Euroopassa.

Media hallitsee meitä enemmän kuin tajuammekaan, mutta mediaa hallitsevat voimat ovat usein niin piilossa, että niitä ei havaitse ainakaan tavallinen tiedonvälityksen vastaanottaja.

Jumala teki kaiken tyhjästä.
Mutta tyhjyys paistaa läpi.
                                                       Paul Valéry

Kuvittele massaton kappale.
                                                       Modernin fysiikan koan

Kolkuta taivaalle ja kuuntele sointia.
                                                       Zen-sanonta